Kryptovaluutta on digitaalinen kryptografiaan perustuva omaisuuden muoto. Kryptografialla tarkoitetaan tapaa, jolla informaatio voidaan salata ja koota myöhemmin uudelleen. Kryptovaluutoissa kryptografiaa hyödynnetään mm. transaktioiden vahvistamisessa, valuuttavarannon kontrolloinnissa ja käyttäjätilien salaamisessa. Kryptovaluutat perustuvat lohkoketjuteknologiaan, joten ne ovat täysin digitaalisessa muodossa. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa lukuisat kryptovaluuttojen mukanaan tuomat hyödyt, kuten toimintavarmuuden, turvallisuuden ja nopeat rahansiirrot.
Lohkoketjuteknologia tarkoittaa teknologiaa, joka mahdollistaa sen, että lohkoketjun eri osapuolet voivat luoda ja ylläpitää erilaisia hajautettuja ja jaettuja tietokantoja. Lohkoketjua voidaan kutsua myös eräänlaiseksi tilikirjaksi, jota jaetaan vertaisverkkoon (peer-to-peer) kuuluvien tahojen kesken. Lohkoketjut tarjoavat ihmisille paljon erilaisia hyötyjä, joista suurimpia ovat ehdottomasti turvallisuus ja luotettavuus.
Suuren yleisön tietoisuuteen kryptovaluutat tulivat ryminällä vuoden 2017 lopulla, jolloin useiden kryptovaluuttojen arvot nousivat ennätyksellisen korkeiksi ja kryptovaluutat alkoivat saada yhä enemmän palstatilaa myös mediassa. Kryptovaluutat ja kryptovaluuttojen taustalla oleva lohkoketjuteknologia tarjoavat ratkaisun useisiin reaalimaailman ongelmiin. Kryptovaluuttojen avulla varoja on mahdollista siirtää toiselle ilman välikäsiä. Lisäksi kryptovaluutat mahdollistavat myös kokonaisten sovellusalustojen pyörittämisen ja käyttäjien yksityisyyden lisäämisen. Kryptovaluuttojen mahdollisille käyttötarkoituksille on ainoastaan mielikuvitus rajana.
Kuka tahansa voi halutessaan luoda oman kryptovaluuttansa. Markkinat määrittelevät kryptovaluuttojen hinnan, ja mikäli kryptovaluutalle ei löydy kysyntää, jää myös sen hinta matalalle tasolle. Suosituimmat kryptovaluutat pyrkivät tyypillisesti tuomaan ratkaisun johonkin reaalimaailman ongelmaan. Sijoittajien kiinnostus kryptovaluuttoja kohtaan on ollut tasaisessa kasvussa jo useamman vuoden ajan. Jotain kryptovaluuttojen kohtaamasta kiinnostuksesta sijoittajien parissa kertoo se, että Bitcoin oli usealla mittarilla tarkasteltuna viime vuosikymmenen tuottoisin sijoituskohde.
Maailman ensimmäinen kryptovaluutta on vuonna 2009 toimintansa aloittanut Bitcoin. Bitcoin ei suinkaan syntynyt tyhjästä, vaan sitä edelsi lukuisia erilaisia epäonnistuneita digitaalisen valuutan kokeiluja, jotka eivät lyöneet itseään läpi. Bitcoinin luoja Satoshi Nakamoto onnistui siinä, missä Bitcoinia edeltäneet kryptovaluuttaprojektit eivät olleet onnistuneet. Ensimmäistä kertaa ihmisten ulottuvilla oli digitaalinen valuutta, joka oli varustettu aidosti täysin hajautetulla hallinnolla ja paljon kaivatulla niukkuudella. Niukkuudella tarkoitetaan tässä tapauksessa Bitcoinin ennalta määriteltyä maksimimäärää.
Satoshi Nakamoto loi Bitcoinin parhaimmalla mahdollisella hetkellä. Bitcoinin aloittaessa toimintansa oli maailma ennennäkemättömän finanssikriisin kourissa. Finanssikriisin taustalla oli keskuspankkien holtiton rahapolitiikka, johon Bitcoin pyrki tuomaan kauan kaivatun vaihtoehdon. Bitcoin on vuosien mittaan kasvattanut suosiotaan ja osoittanut, että uudenlaiselle valuuttajärjestelmälle on selkeästi tilausta.
Bitcoin kuuluu kryptovaluuttojen ensimmäiseen sukupolveen. Kryptovaluuttamarkkinoiden toiseksi suurin kryptovaluutta Ethereum kuuluu puolestaan kryptovaluuttojen toiseen sukupolveen. Ethereum on Bitcoinista poiketen kokonainen ekosysteemi, jonka päälle on mahdollista ohjelmoida lähes mitä tahansa. Suurin osa tänä päivänä markkinoille tulevista kryptovaluutoista kuuluu puolestaan kryptovaluuttojen kolmanteen sukupolveen. Kolmannen sukupolven kryptovaluutat ovat teknisesti aikaisempia kehittyneempiä. Tämä ilmenee etenkin kolmannen sukupolven kryptovaluuttojen skaalautuvuuden eli verkon kapasiteetin kasvuna.
Kryptovaluuttojen arvo määräytyy pääosin kysynnän ja tarjonnan perusteella. Kryptovaluuttojen arvojen taustalla voidaan kuitenkin nähdä olevan myös erilaisia niin sanottuja fundamentaalisia tekijöitä. Kryptovaluuttojen arvosta keskusteltaessa on myös tärkeää huomioida kryptovaluuttamarkkinan suhteellinen nuoruus, joka vaikuttaa siihen, että kryptovaluuttojen arvot voivat vaihdella rajustikin lyhyen aikavälin sisällä.
Lähes kaikkien kryptovaluuttojen maksimimäärä on rajattu. Perinteisissä valuutoissa, kuten eurossa ja dollarissa, tilanne on täysin toinen. Perinteisten valuuttojen arvo pohjautuu vahvasti keskuspankkien tekemiin päätöksiin. Esimerkiksi kevään 2020 koronakriisi johti siihen, että keskuspankkien tekemien päätösten seurauksena perinteisiä valuuttoja painettiin valtavia määriä markkinoille. Pitkällä tähtäimellä tämän tyylinen rahapolitiikka johtaa luonnollisesti inflaatioon eli ostovoiman laskuun. Kryptovaluutat ovat täysin immuuneja keskuspankkien rahapolitiikalle ja ne tarjoavatkin hyvän vaihtoehdon nykyiselle valuuttajärjestelmälle.
Kryptovaluutoilla voi olla lukuisia erilaisia käyttötarkoituksia. Ensimmäisen kryptovaluutan, eli Bitcoinin, jälkeen markkinoille on ilmaantunut tuhansia eri kryptovaluuttoja, joista jokainen pyrkii erottautumaan edukseen omalla tavallaan. Loppujen lopuksi kryptovaluuttojen hinnat määräytyvät niiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sen lisäksi hintaan vaikuttaa myös kyseisen kryptovaluutan enimmäismäärä, kuinka monta kappaletta kyseistä kryptovaluuttaa on kierrossa ja onko kryptovaluutalle reaalimaailman käyttökohteita.